Avainsanoja: Pörssi, fed, rahoitus, kauppa, pörssikauppa, sijoitus, sijoittaminen, korko, osake, vihje, Nokia. Analyysi ja markkinatutkimus.

Julkaisimme edellisen Kommentin 23.1.2012 tasan viikko sitten. Teemme nyt yhteenvedon tärkeimmistä tapahtumista tuon jälkeen (8:30 30.1.2012 asti). Olemme väliaikana julkaisseet Vihjeeet 25. ja 28.1.2012, joissa käsittelimme 4 yhtiön tilinpäätöksi. Viikon aikana tapahtui selvää positiivista kehitystä Euroopan rahoituskriisissä, EKP:n toimenpiteet suodattuvat entistä vahvemmin markkinoille, kaikkien alueen valtioiden rahoitus on helpottunut ja yksityisellä sektorilla tärkeät euriborit ovat jatkaneet päivittäistä laskua. Pankkien likviditeetti on hyvä ja pankkien väliset markkinat toipuvat, mutta ainakin vielä erittäin hitaasti. Neuvottelut Kreikan uudesta 2. luottopaketista ja siihen liittyen yksityisen sektorin osallistumisesta on edelleen se suuri ongelma, joka hidastaa kaikkea muuta kehitystä. Kaikilta mahdollisilta tahoilta on jälleen kiirehditty poliittisia ratkaisuja.

EFSF:n rahoitus ja vivuttaminen. Ei uusia päätöksiä. Pysyvän vakausväline käynnistynee jo kuluvana vuonna, joten EFSF voi hyvin jäädä nykyiselleen. Julkista keskustelua on käyty kokonaiskapasiteetin lisäämisestä esim yhdistämällä pysyvä ja väliaikainen väline (nyt päätetty yhteensä max 500 milj). Asia ei ole erityisen ajankohtainen, käynnistys voidaan toteuttaa hyvin nykyisessä koossa. Valmistelua enimmäismäärän mahdolliseen nostoon tulevaisuudessa on pohjustettu useissa kannanotoissa myös Suomessa. Tästä ei haluttane uutta ”ehdottomien kantojen teatteria”. Suomen itselleen tekemä ongelma pysyvän kriisirahaston päätöksenteosta ratkesi lähinnä täsmentämällä aiemman sopimusluonnoksen sanamuotoja ja sisäpoliittiset intohimot tulivat tyydytetyiksi ilman materiaalisia muutoksia.

Pankkien pääomittaminen. UniCreditin 7,5 mrd anti toteutui, mikä heijastui positiivisesti pankkikenttään. Saksa ja Ranska ovat nyt siirtyneet vaatimaan, ettei pankkien pääomittaminen saa heikentää luotonantoa reaalitalouteen. On edelleen vaikea ymmärtää, miksi tämä kasvua voimakkaasti estävä toimenpide oli välttämättä toteutettava muutama kuukausi ennen keskeisiä päätöksiä valtioiden budjettikurista, eikä noiden päätösten jälkeen, mikä olisi ollut oikea järjestys eikä aiheuttanut lisäharmeja.

Keskuspankkipolitiikkaa. EKP tarjoaa jatkuvasti rajatta rahoitusta ohjauskorolla, viime viikolla viikon ja 3kk periodeiksi, luottoa otettiin yhteensä -21,7 mrd erääntynyttä vähemmän, edelleen yhteensä 149,8 mrd. Pankkien likviditeetti on pysynyt korkeana, avistatalletuksia oli perjantaina 465 mrd, korko 0,25% ja lisäksi 1vkon talletuksia 219 mrd korolla 0,28%. Likviditeetti imeytyy hitaasti talouteen ja EKP:n korkopolitiikka välittyy koko talousalueelle entistä paremmin. Positiiviset vaikutukset näkyvät myös valtionlainamarkkinoilla. Kun 3v rahoitusta tarjotaan jälleen 29.2.2012 odotetaan sitä haettavan 200-300 mrd, markkinoiden pitkäaikainen ylilikviditeetti kasvaa edelleen. Fed piti koron odotetusti ennallaan 0,00-0,25%. Pankki on lisännyt markkinoille annettavaa informaatiota, nyt julkaistiin ennakointi nykyisen, poikkeuksellisen alhaisen koron kestosta. Fed ennakoi lähellä nollaa olevan koron pysyvän ainakin vuoden 2014 lopulle, mikä oli yli 1v kauemmin kuin markkinoilla oli odotettu. $-korot laskivat kaikissa periodeissa ja $ on heikentynyt laajasti. Fed ennakoi 2,2-2,7%:n kasvua 2012, ei näe inflaatiopaineita työttömyyden ollessa korkea ja palkkakehityksen heikkoa, pitää työllisyyttä merkittävänä ongelmana ainakin niin kauan kuin se on yli ”tavanomaisen” 5,2-6,0%. Fed julkaisi nyt myös inflaatiotavoitteensa, 2,0%, sitä on perinteisesti mitattu pohjainflaatiolla joka on pysynyt viime aikoina tavoitteen alapuolella. Fed ilmoitti myös olevansa edelleen valmis lisäämään tukea talouskasvulle, jos tarvetta ilmenee. Intian keskuspankki alensi kassareservivaatimusta -0,5 = 5,5%, rahapolitiikka kääntyi pitkän ja voimakkaan kiristämisen jälkeen keventäväksi, 6,4 mrd $ vapautui markkinoille.

EKP:n joukkolainojen osto-ohjelmat. Valtioiden joukkolainojen ostot 2.243 milj (3.766) jäivät alle edellisen viikon, markkinoiden positiivinen korkokehitys jatkui ilman keskuspankin merkittävää lisätukea. Lyhennyksiä kertyi 35 milj (0), ohjelman saldo on 219.026 milj. Viime viikon ostot raportoidaan myöhemmin tänään. Rahapoliittiset vaikutukset neutraloitiin 1vkon talletuksilla korolla 0,28% (0,29). Vakuudellisia joukkolainoja ostettiin +343 milj (1.692), ohjelman2 saldo on 5.417 milj. Vanhasta suljetusta ohjelmasta erääntyi -25 milj, saldo 58.018 milj.

Talouskasvu. IMF julkaisi uuden globaalin talouskasvuennusteen, olemme kommentoineet edellistä Viheissä 22.9.2011 ”Talouskasvu 2011-2012, IMF:n uusi ennuste 20.9.2011”. Uudessa ennusteessa on tehty vielä pieniä tarkistuksia yksittäisten maiden lukuihin 2010, globaali kasvu +5,2% (+5,1%). Syyskuun raportissa odotettiin vielä Euroopan kykenevän ratkomaan poliittisen rahoituskriisin ongelmat ennen vuodenvaihdetta, mutta näin ei ole käynyt. Tämän odotetaan nyt vaikuttavan voimakkaasti vuoden 2012 kasvuun. Vuoden 2011 osalta kasvuennustetta on heikennetty, +3,8% (+4,0%), mutta tämä ei johdu Euroopan tilanteesta. Kehittyneiden maiden ennuste yhteensä 2011 on ennallaan, +1,6%, samoin euroalue, +1,6%, Japania on heikennetty -0,9% (-0,5%), mutta tämä korvautuu USA:n paremmalla kasvuennusteella, +1,8% (+1,5%). Vuoden 2011 negatiivinen ero tulee muualta, Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta (”arabikevät”) +3,1% (+4,0), Etelä-Aasiasta (tulvat) +4,8% (+5,3%) mutta myös Kiinasta +9,2% (+9,5%) ja Brasiliasta +2,9% (+3,8%). Vuosien 2012-13 globaalia kasvuennusteita on korjattu merkittävästi heikommaksi johtuen Euroopan edelleen ratkaisemattomasta rahoituskriisistä ja sen odotettavista seurannaisvaikutukset muille alueille. Muut vaikutukset ovat jääneet pieniksi. Globaalin talouden ennustetaan nyt kasvavan, 2012 +3,3% (+4,0%) ja 2013 +3,9% (+4,5%). Vaikka globaaliin talouteen ei ennusteta taantumaa (kuten 2009 -0,9%), on ennustemuutos merkittävä ja kaikkien keskeisten maiden, maaryhmien ja alueiden ennusteita 2012 ja 2013 on alennettu, vain USA 2012 +1,8% ja Saksa 2013 +1,5% ovat pysyneet ennallaan. Euroalueen kasvuksi 2012 ennustetaan -0,5% (+1,1%) ja 2013 +0,8% (+1,5%). Kiinnitämme huomiota siihen, että IMF ei ole korjannut toteutuneita lukuja (kasvu 12/2011 asti) Euroopan rahoituskriisin seurauksena, mutta tilanteen kärjistyttyä ratkaisemattomana syksyn aikana odotetaan vaikutusten näkyvän normaalilla viiveellä reaalitaloudessa Fed on ollut selvästi optimistisempi, 2012 +2,5% (IMF +1,8%), samoin Saksa +0,7% (+0,3%) ja 2013 +1,6% (+1,5%). Ero IMF:n ennusteeseen tulee siitä, miten rahoituskriisin odotetaan kehittyvän.

Euroopan rahoituskriisi. Fitch alensi 5 euromaan luokitusta 1-2 pykälää, kaikkien näkymät jäivät negatiivisiksi ja lisäalentamisen mahdollisuus on seuraavan 2v aikana noin 50%. Italia A- (A+), Espanja A (AA-), Belgia AA (AA+), Slovenia A (AA-), Kypros BBB- (BBB). Irlannin luokitus BBB+ vahvistettiin, mutta näkymät jäivät negatiivisiksi. Perusteena oli euroalueen päätöksentekovaikeudet, ne lisäävät riskiä ongelmien leviämisestä. Aiemman S&P luokituslaskun jälkeen tällä on tuskin suurta merkitystä, ei mitään uutta. Tapahtumia maittain. Kreikan ja yksityisen sektorin neuvottelutulos edelliseltä viikonlopulta ei saanut euroalueen valtiovarainministerien hyväksyntää, lisämyönnytyksiä vaaditaan, julkisen sektorin 2. rahoituspaketin 130 mrd koko ei muuten riitä Kreikan velkojen saamiseen 120%:iin/bkt 2020 mennessä. Ministerit sanoivat 130 mrd olevan ”ehdoton raja” (ei tule toteutumaan, lopulta rahoitusta tarvitaan enemmän, mitä myöhemmin päätetään, sitä enemmän tarvitaan). Kreikka halusi tulkita päätöksen niin, että saatiin vihreää valoa viedä neuvottelut päätökseen, niitä on jatkettu viikolla ja viikonloppuna. EKP vastustaa ajatusta, että se osallistuisi Kreikan luotottamiseen antamalla helpotuksia hallussaan oleviin joukkolainoihin esim kuten yksityinen sektori, Saksa tukee tässä EKP:n kantaa. EKP:n saama ”voitto” Kreikan joukkolainoista, mikäli ne maksetaan kokonaan korkoineen, on samaa luokkaa kuin rahoituspaketista ”puuttuva osa”. Asia voi herättää intohimoja, mutta on ehkä hyvä muistaa, että EKP:n mahdollinen voitto jaetaan euroalueen keskuspankeille, jakosuhde on lähes sama kuin Kreikan luottojen jakosuhde. IMF/EU vaativat Kreikkaa toteuttamaan sovitut uudistukset ennen uuden rahoituspaketin hyväksymistä. Luetteloja myöhässä olevista päätöksistä liikkui mediassa. Keskusteluissa on myös esitetty ulkopuolista budjettierien hyväksyntää (EU viranomaiset?), jotta päätökset myös toteutuisivat käytännössä. Viimeisenkin näennäisen itsenäisyyden menetys olisi kuitenkin kova pala ja kaksiteräinen miekka, vastuukin siirtyy helposti. Sunnuntaina viestitettiin jälleen neuvottelujen olevan lähellä ratkaisua yksityisen sektorin osallistumisesta. Ongelma on, että lopullinen ratkaisu ei voi syntyä näiden neuvotteluosapuolten kesken, Kreikalla ei ole todellista päätösvaltaa, lopullinen hyväksyntä tapahtuu euroalueen toimesta, minkä nyt odotetaan tapahtuvan tällä viikolla. Huhujen mukaan yksityisen sektorin joukkolainat vaihdettaisiin uusiin, 30v papereihin kurssilla 50% ja keskimääräisellä kuponkikorolla 3,6%. Irlanti yllätti markkinat tarjoamalla 1/2014 erääntyvän (11,8 mrd) joukkolainan (korko 4,9%) omistajille mahdollisuutta vaihtaa sijoituksensa 2/2015 erääntyvään 5,15%:n lainaan. Maa on ollut poissa markkinoilta 16kk ja yleisesti tarjouksen odotettiin saavuttavan max 10%:n hyväksynnän. Tarjouksen tarkoituksena on helpottaa paluuta markkinoille, tasoittaa suurta erääntyvien määrä heti alussa. Tarjouksen hyväksyi odotusten vastaisesti 30% sijoittajista, 3,5 mrd, mikä laski välittömästi kaikkien Irlannin jälkimarkkinoilla olevien luottojen korkonoteerauksia. Irlannin taloudessa hyvä vientikehitys (edellinen Kommentti) heijastuu myös kotimarkkinoille, vähittäiskaupan volyymi kääntyi nousuun 12/11 +2,1%/kk ja +3,0%/v, 11/11 korjattiin myös vahvemmaksi +1,8%/kk ja -0,5%/v. Koko vuosi 2011 oli kuitenkin 4. peräkkäinen vähittäiskaupan laskuvuosi, -2,7%. Liikevaihtoveron nousu 1/2012 pitää myös jatko-odotukset alhaisina. Portugalilta erääntyi 9 mrd luottoja 9/2013 ja nykyisen ohjelman mukaan maan tulisi kyetä palaamaan markkinoille ennen tätä, mitä on voimakkaasti epäilty. Spekulaatioissa pelätään EU:n vaativan toisen rahoituspaketin, jota siis uskotaan tarvittavan, ehtona jälleen yksityisen sektorin osallistumista (EU kiistää, mutta euromailla ei ole uskottavuutta). Tämä on keskeinen syy maan jälkimarkkinakorkojen voimakkaalle nousulle vaikka sovittu ohjelma onkin edennyt suunnitellusti. Luottoluokituksen putoaminen roskalainaluokkaan voi korjaantua vain hitaasti. On ilmeistä, että Portugali tarvitsee lisää rahoitustukea, vaikka se ei velkaantuisi yhtään sovittua enemmän ja luonnollinen rahoittaja olisi pysyvä vakausväline, mikä kuitenkin edellyttää (yksimielistä) poliittista päätöstä ja on siksi kaikista puheista huolimatta epävarmaa. Italia myi torstaina maksimimäärän 4,5 mrd 2v paperia, korko 3,763% (4,85%) laski selvästi ja kysyntää olisi ollut enemmällekin. Perjantaina myytiin maksimimäärä 11 mrd lyhytaikaisia sijoitustodistuksia, 8 mrd 6kk 1,969% (3,251%) ja 3 mrd 12 kk korko 2,214%. Kun Espanja myi alkuviikosta vain vähän 6kk paperia 1,85%:n korolla ja tarjouksia oli 6,9 kertaa myyty määrä, riitti kysyntää Italiallekin. Espanjan keskuspankki ennakoi IV/11 kasvuksi +0,3%/v -0,3%/nelj, koko vuosi 2011 +0,7%. Vuodelle 2012 odotetaan -1,5% taantumaa, 2013 lievää toipumista, +0,3%, työttömyys kasvaa edelleen ja on talouden suurin ongelma, kaksinkertainen muuhun Eurooppaan verrattuna. Espanja tavoitteli 1,5-2,5 mrd rahoitusta pienellä sijoitustodistusten myynnillä kun alkuvuoden tarpeet alkavat olla jo haettu, myi maksimimäärän 2.510 milj, tarjouksia tuli peräti 13,5 mrd, joista siis yli 10 mrd jäi tyydyttämättä, 3kk 1,285% (1,735%) ja 6kk 1,847% (2,435%), korot laskivat edelleen jyrkästi. Espanjan vähittäiskauppa jatkoi jyrkässä laskussa 12/11 -5,4%/v ed -7,3%. Espanja lopettaa toistaiseksi subventiot uusille uusiutuva energian investoinneille, tarkoituksena on hillitä energiayhtiöiden velkaantumista. Katalonian paikallishallinto lopetti Spanairin luototuksen (pieni 36 ikääntyneen koneen yritys), yhtiö menee konkurssiin, lopetti välittömästi lennot, SAS kirjaa -1,7 mrd tappiot. Kypros sanoo pankkiensa kykenevän pääomittamaan itsensä ilman valtion apua. Luottoluokittajat ovat alentaneet maan luokitusta sen pankeilla olevien suurien Kreikka-vastuiden vuoksi, pankkien on uskottu tarvitsevan merkittävästi valtion pääomatukea, jää pian nähtäväksi. Pieni Kypros ei saa tällä hetkellä rahoitusta kansainvälisiltä joukkolainamarkkinoilta. Ranska myi maanantaina sijoitustodistuksia 8.202 milj, 3kk 0,174% (0,167), 6kk 0,267% (0,281) ja 18kk 0,448% (0,406), kohtuullinen määrä meni markkinoille lähellä historian alhaisimpia korkoja. Sunnuntaina korjattiin budjettialijäämäennustetta 2011 edelleen alemmaksi, 5,3-5,4%, tavoite ole -5,7%, edellinen ennuste -5,4%. Hallitus nostaa alv:n +1,6 = 21,2 %:iin 10/12 alkaen, varoilla alennetaan palkkojen sivukuluja kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Hollanti tavoitteli tiistaina 1,5-2,5 mrd rahoitusta, myi 495 milj 12kk sijoitustodistuksia korko 0,074% ja 30v bondia 1.340 milj 2,690%. Euroalueen vahvoille maille rahoitus on historiallisen edullista myös pitkissä periodeissa. Saksa tarjosi max 3 mrd 12kk sijoitustodistuksia, korko 0,07% (0,346). Keskiviikkona tarjottiin max 3 mrd 30v bondeja, tarjouksia tuli runsaasti, korko 2,62% (2,82%). Tsekki ilmoitti olevansa valmis 1,5 mrd € rahoitukseen IMF:n kautta (valmistelussa oleva 200 mrd paketti, maan osuudeksi oli kaavailtu 3,5 mrd). Puolan bkt 2011 +4,3% 2010 +3,9%, talous on kärsinyt vain vähän Euroopan rahoituskriisistä. Unkari toivoo kykenevänsä varmistamaan rahoituspaketin 17-20 mrd 3-4/2012 IMF/EU neuvotteluissa. Muutoksia kiistanalaisiin lakeihin on lupailtu, mutta konkreettista ei ole tapahtunut.

Valuuttamarkkinoilla $ heikkeni laajasti Fedin ilmoitettua aikomuksesta pitää ohjauskoron lähellä nollaa 2014 lopulle asti. € vahvistui koko viikon, oli heikoin maanantaina ja vahvin perjantaina illalla, valuuttamarkkinat olettivat Kreikan luottopaketista sopimusta viikon lopun aikana, vaihteluväli 1,2884-1,3234 $ (1,2638-1,2986), perjantain päätös 1,3216 $. Jeni liikkui vähän, mutta oli vahvin perjantaina $:n yleisesti heiketessä, vaihteluväli $ = 76,65-78,28 JPY (76,55-77,30), perjantain päätös 76,65 JPY. Sfr pysyi vahvana, € = 1,2055-1,2108 Sfr (1,2062-1,2133), perjantain päätös 1,2058 Sfr. Ruotsin kruunu heikkeni hieman suhteessa euroon, mutta on edelleen vahva, € 8,92 SEK (8,77-8,92) edellisellä viikolla € 8,78 SEK (8,74-8,85). Tänään Aasiassa € on ollut hieman perjantain huippua heikompi, min 1,3166 $.

Öljy (WTI 3/2012) vaihteli 97,40-101,39 $ (97,91-102,06), perjantain päätös 99,56 $. Hintaa nosti EU:n päätös Iranin öljyn tuontikiellosta, uusia sopimuksia ei saa tehdä ja vanhojen on päätyttävä 1.7.2012 mennessä. Hintojen nousua rajoitti Libyan öljyntuotannon nopea nousu, myös Irakin tuotanto on nousussa ja Saudi Arabia tarjoaa lisäeriä halukkaille. USA:n öljyvarastot olivat kasvussa. Brentin hinta pysyi edelleen selvästi USA:n hinnan yläpuolella, perjantain päätös 111,64 $. Euroopan suurin itsenäinen öljynjalostaja, sveitsiläinen Petroplus, ajautui konkurssiin, 5 jalostamosta 3 oli suljettuna jo vuodenvaihteessa. Alhaiset jalostusmarginaalit ovat ajaneet heikoimmat yhtiöt Euroopassa vaikeuksiin, varsinkin ne, jotka ovat erikoistuneet jalostamaan kallista Brent-laatua. Tänään Aasiassa öljy on ollut lievässä laskussa, noin 98,9 $.

”Riskittömät korot” olivat lievässä laskussa, Euroopassa lasku oli laajempaa ja kohdistui lähes kaikkien valtioiden joukkolainoihin lähes kaikissa periodeissa. Riskilisät supistuivat ja toisaalta täysin perusteettomat, jopa negatiiviset ”turvasamakorot” nousivat hieman normaaleimmiksi, ovat lähellä nollaa, mutta positiivisia. Perjantain noteeraukset: USA 2v 0,21% (0,24), 10v 1,89% (2,02), 30v 3,06% (3,06), Saksa 0,19% (0,21), 10v 1,86% (1,93), 30v 2,54% (2,55) ja Japani 2v 0,13% (0,13), 10v 0,97% (0,99), 30v 1,93% (1,94). Euriborit laskivat edelleen viikon jokaisena päivänä, perjantain noteeraukset: 3kk 1,14% (1,18), 6kk 1,43% (1,47), 12kk 1,77% (1,80). EKP:n rahapolitiikka välittyy entistä paremmin koko talousalueelle ja tukee talouskehitystä, pankeilla ei ole yleisesti likviditeettiongelmia. Odotamme euriborien laskun jatkuvan edelleen 3-12kk periodeissa.

Euroopan valtionlainakorot laskivat ja erot tasaantuivat, lähes kaikki korot olivat perjantaina viikon alimmalla tasolla ja useimmat korkeimmillaan maanantaina. Vakaimpien maiden (Saksa, Hollanti, Suomi) korot liikkuivat vähän, mutta olivat muutaman sadanneksen edellisen viikon pohjien yläpuolella, kun varoja siirtyi muihinkin lainoihin. Erityisen merkittävää oli korkojen laskun jatkuminen ja vakiintuminen Espanjan, Italian ja Belgian luotoissa, rahoituksen saatavuus ei näyttänyt olevan enää ongelma ja hinta lähestyy ”normaalia”, yksittäiset huutokaupat eivät enää nousseet jännityksen kohteiksi. Myös Irlannin 2-5v jälkimarkkinakorot ovat laskeneet ”säätöalueelle”. Yleisestä kehityksestä poiketen Portugalin korot nousivat viikon aikana ja olivat huipussa perjantaina. Kreikan neuvottelut yksityisen sektorin osallistumisesta heijastuivat voimakkaasti Portugaliin, osa markkinaosapuolista pelkää, että euroalueen julistama ”Kreikka on ainut poikkeus”-periaate kaatuu ainakin, jos siellä ei päästä sopuun. On helppo muistuttaa, että tähän asti kaikki EU:n ja euroalueen antamat ”lupaukset” sijoittajille viimeisen 2v aikana on myöhemmin mitätöity. On myös ilmeistä, että Portugalin tilanne on lähimpänä Kreikkaa, vaikkakin aivan eri tasolla, erityisesti poliittisen sitoutumisen ja uudistusten toteuttamisen osalta. Portugalin osalta korkonoteerauksilla on vain vähäistä merkitystä, maa ei laske liikkeelle uusia joukkolainoja. Viikon korkonoteerausten vaihtelu: Espanja 10v 4,96-5,50% (edellinen viikko 5,09-5,54%), 2v 2,52-3,38% (2,84-3,52), huippu 6,12% oli vasta 25.11.2011 (!!), Italia 10v 5,83-6,30% (6,24-6,86), 2v 3,49-3,95% (3,84-4,78), huippu 8,12% oli vasta 28.11.2011 (!!), Belgia 10v 3,66-4,11% (4,05-4,22%), huippu oli vasta 28.11.2011 5,91% (!!), 2v 1,51-1,83% (1,80-2,27), Irlanti 2v 5,05-5,87% (5,65-6,41%), huippu oli 23,50% 19.7.2011 (!!), 5v 5,82-6,47%, Portugali 10v 14,14-15,41% (12,58-14,69), 2v 13,81-17,34% (13,01-15,91), Ranska 10v 3,03-3,22% (2,99-3,18), 2v 0,73-0,86% (0,65-0,86), Itävalta 10v 2,94-3,17% (2,95-3,19), 2v 0,72-1,18% (0,89-1,19), Suomi 10v 2,30-2,43% (2,09-2,33), 2v 0,25-0,34% (0,25-0,32), Hollanti 10v 2,15-2,30% (2,02-2,26), 2v 0,21-0,30% (0,18-0,25) ja Saksa, joka on se ”likvidi turvasatama”, 10v 1,87-2,02% (1,75-1,95), 2v 0,16-0,25% (0,14-0,24). Alle 0,5%:n noteerauksia 2v luotoissa on pidettävä ”erikoisina” suhteessa EKP:n talletuskorkoon (0,25%) ja ohjauskorkoon (1,0%), ovat lukuina negatiivisia ja kuvastavat rahoituskriisin vaikutuksia, eivät aitoa sijoitusintressiä.

Viikon talouslukuja. USA:ssa vireillä olevat asuntokaupat 12/11 -3,5%/kk E -3,0% ed +7,3%, uusien asuntojen myynti 12/11 307K E 322K ed 314K jäi alhaiseksi, koko vuoden 2011 toteutunut myynti jäi tilastohistorian (vuodesta 1963) alhaisimmaksi 302K ed vuosi 323K, vaikka vuoden jälkipuoliskolla näkyikin vähäistä toipumista. Jobless 377K E 375K ed 356K oli odotettu. Kestokulutushyödyketilaukset 12/11 +3,0% E +2,0% ed 4,3% (3,8%) ja ilman autoja +2,1% E +0,7% ed +0,5% (+0,3%) olivat korjauksineen hyvin vahvat. USA:n ennakoiva suhdanneindeksi 12/11 +0,4% E +0,7% ed +0,2% (+0,5%) jäi vaisuksi. Bkt kasvun ensimmäinen ennuste (annualisoitu kasvu/nelj) +2,8% E +3,1% ed +1,8% jäi hieman ennusteesta, koko vuoden 2011 kasvu +1,7%, ed vuosi +3,0%. Erot neljännesten kasvunopeudessa tulevat pääasiassa yksityisen sektorin varastomuutoksista eivätkä siksi luo luotettavaa kasvutrendiä. Michiganin luottamusindeksi 1/12 (lopullinen) 75,0 E 74,2 ennakko 74,0 ed 69,9 oli yllättävän vahva. Euroopassa euroalueen kuluttajaluottamus 1/12 (ennakko) -20,6 E -21,4 ed -21,1 kääntyi lievään nousuun vastoin odotuksia. Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi 1/12 (ennakko) 50,9 E 49,0 ed 48,9 ja palvelualojen 54,5 E 52,4 ed 52,4 nousivat selvästi ja ovat nyt yli 50 pisteen kasvurajan, koko euroalueen teollisuuden indeksi 48,7 E 47,2 ed 46,9 ja palvelualojen 50,5 E 49,0 ed 48,8 olivat myös selvässä nousussa. Euroalueen teollisuuden tilaukset 11/11 (Huom! Jo aika vanha luku!) -2,7%/v E -2,7% ed +1,6%. Saksan IFO-indeksi, elinkeinoelämän luottamus, 1/12 108,3 E 107,5 ed 107,2 nousi selvästi, kuten edellisen viikon sijoittajaluottamus ZEW. IFO:n lukema on 5kk paras ja kuvastaa vähintäinkin pohjan ohittamista. Saksan GfK kuluttajaluottamus 2/12 5,9 E 5,6 ed 5,6 oli yllättäen nousussa. Englannin bkt IV/11 -0,2%/nelj E -0,1% ed +0,6% ja +0,8%/v jäi hieman ennusteesta. Kiinassa on koko viikko vietetty vuodenvaihdetta ja markkinat ovat olleet kiinni. Uuden vuoden odotetaan alkavan rahamarkkinoiden lisäkevennyksillä. Japanissa keskuspankki alensi 3/12 päättyvän vuoden kasvuennusteen -0,4% (10/11 ennuste +0,3%). Kauppatase 12/11 oli edelleen alijäämäinen, vienti -8,0% ja tuonti +8,1%. Koko vuonna 2011 kauppatase -32 mrd $, ensimmäinen alijäämä sitten 1980, vienti -2,7% ja tuonti +12,0%. Japanin vientiä on haitannut maanjäristys ja tsunami sekä Thaimaan tulvien aiheuttamat komponenttiongelmat, tuontia on kasvattanut jälleenrakennuksen aloitus, mutta erityisesti energian (kaasu+hiili) tuonti, alun perin 54 ydinvoimalasta vain 4 on täyskäytössä. Maan vaihtotase on edelleen vahvasti ylijäämäinen ja jeni ei juurikaan ole reagoinut kauppataseen vajeeseen. Suomessa työttömyys 12/11 7,4% (7,9%), trendityöttömyys 7,5% ed 7,3% näyttää tasaantuvan edellisvuotta alemmalle tasolle, IV/11 6,9% (7,5%) ja koko vuosi 2011 7,8% (8,4%). Vähittäiskauppa (ennakko) 12/11 +4,3%, volyymi +1,8%, 1-12/11 +5,3%/+2,4% on jatkunut positiivisena. Suomen kuluttajaluottamus 1/12 kääntyi nousuun, +3,4 ed +0,4 pitkän ajan keskiarvo +13,0. EK:n luottamusindeksit, teollisuus -8 ed -9 (-10) ka +3 parani hieman, rakentaminen -4 ed -15 (-16) ka -5 parani merkittävästi, vähittäiskauppa +7 (+6) ka 0 parani ja on hyvällä tasolla, palvelu +8 ed +9 (+10) ka +17 laski hieman. Rakennusluvat 11/11 -19,4%/v, uudisrakentamisen volyymi on edelleen hyvällä tasolla, +2,8%/v, asuinrakentaminen +0,6% tasaantuu. Asuntojen hinnat 12/11 -1,3%/kk, pääkaupunkiseudulla -2,6%, +0,4%/0,0%/vuosi.

Pörssikurssit kehittyivät viikon aikana epäyhtenäisesti, pysyivät lähes ennallaan. Tammikuun alun vahva nousu tasaantui, vuoden alusta on noustu useimmilla markkinoilla +5-10%. Tuloskausi ei ole tuonut järisyttävää uutta linjaa, USA:ssa lukumääräisesti selvästi suurin osa tuloksista on ollut lähellä odotettua tai karvan parempia, mikä on tavanomaista. Yksittäisistä merkittävimmistä eroista mainittakoon Googlen odotettua heikompi ja Applen (julkistamisen jälkeen +6,2%) huikean hyvä tulos. Laajempaa vaikutusta konepajasektoriin saattoi tuoda Caterpillarin hyvä raportti. Helsingissä tuloksen on julkaissut 4 painavaa yhtiötä, joita olemme kommentoineet erikseen Vihjeissä, yleisilme oli viime ajan talousotsikoita positiivisempi. Helsingissä yleisindeksi päätyi 5.835 pisteeseen, -0,9%/vko ja +8,9% vuoden alusta, Nokia 3,92 € -9,8%/vko ja +3,9% vuoden alusta. Saksa +1,7%/vko (+10,4% vuoden alusta), Ranska -0,1% (+5,0%), Lontoo +0,1% (+2,9%), Tukholma +1,0% (+6,7%) ja USA +0,1% (+4,7%). Tänään Aasiassa viikko on alkanut laskevin kurssein, Euroopan päätöksiä odotetaan jälleen.

Muita yritysuutisia. Outokumpu ja ThyssenKrupp vahvistivat neuvottelut mahdollisesta yritysjärjestelystä, Thyssen on aiemmin julkistanut tavoitteen luopua ruostumattomasta teräksestä, joka on yhtiöitetty, myös erillistä listaamista on harkittu. Thyssenin yksiköllä on tuotantolaitokset Saksassa, Italiassa, Meksikossa, Kiinassa ja USA:ssa, liikevaihtoa 5,9 mrd ja henkilöstöä 11.300, Outokummun ostettavaksi suoralla kaupalla se on kokonaisena liian suuri, osittainen kauppa, yhteisyritys ja kauppahinnan maksu osakkeilla voisi olla mahdollista. Myöhemmin viikon aikana vahvistettiin neuvottelut myös Saksan ammattiyhdistyksen kanssa, Thyssen on ilmoittanut käsittelevänsä asiaa hallintoelimissä huomenna. Uutisella oli selvästi positiivinen vaikutus Outokummun osakkeen kurssiin. Pöyry sai 25 milj tilauksen sähköyhtiöltä Saudi Arabiasta. YIT sai noin 5 milj urakan tuulivoimaloiden perustusten rakentamisesta. Uponor myy Saksassa komponentteja valmistavan yksikön, kirjaa -10,5 milj kertakulun IV/11. Foexin viikkotilastossa havusellu -1,6 $, lehtipuusellu +1,0 $, paperit epäyhtenäiset, muutokset vähäisiä, pakkausmateriaalien puolivalmisteet selvässä laskussa, USA:ssa havusellu -5,0 = 871,9 $ on edelleen +38,9 $ kalliimpaa kuin Euroopassa. Nokia. Ericssonin tulos laski jyrkästi ja oli selvästi odotuksia heikompi, verkkotoimittajien kilpailu on kireää ja markkinoilla ahdasta. Nokia myy Romanian suljetun tuotantolaitoksen kodinkonevalmistajalle. Samsung teki IV/11 ennätystuloksen, älypuhelinten myynti vahvaa ja kannattavaa, telekom-yksikön tulos +2,35 mrd $. Tieto Oyj sai 5v 21,5 milj ulkoistamissopimuksen Ruotsista. S&P asetti Kuntarahoituksen AAA-luokituksen näkymät negatiivisiksi, kuten valtion aiemmin. Rautaruukki. Serbia ostaa US Steeliltä takaisin terästehtaan muodollisella 1 $ kauppahinnalla, työllistää 5400, USS osti tehtaan 2003 33 milj $:lla ja sanoo sen tuottaneen tappiota 2011 noin 100 milj $. Valtion pelastusoperaatio tuskin auttaa Euroopan ylikapasiteetin purkamisessa.

Oheinen artikkeli oli PörssiKlubin Vihjeinä 4.1.2011.

Vuosi 2011 oli pörssien kurssikehityksessä surkea vuosi, eikä aivan alkuvuoden toiveikkuutta lukuun ottamatta vastannut lainkaan odotuksia. Kirjoitimme Vihjeissä 29.12.2010 ”Hyvää Uutta Vuotta 2011”:

”Odotimme vuodelle 2010 yli +15%:n kurssinousua osana pitkäaikaisempaa, 3-5v positiivista kehitystä, eikä tältä osin ole näkyvissä muutosta. Pyrimme nyt hahmottelemaan lähtökohtia alkavalle vuodelle. Muistutamme samalla, että aktiiviset inhimilliset toimenpiteet voivat vaikuttaa vuoden aikana voimakkaastikin toteutuvaan kehitykseen. Positiiviselle globaalille kehitykselle on nyt kuitenkin poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ja vain merkittävät epäonnistumiset talouspolitiikassa tai valtapoliittiset ristiriidat saattavat järkyttää globaalia talouskehitystä, joka on vahvassa kasvuvauhdissa laajalla rintamalla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse ongelmatonta aikaa, päinvastoin. Aktiivista talouspolitiikkaa tarvitaan, jotta talouden laaja perusvahvuus heijastuu myös positiivisesti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Siinä taas päävastuu kuuluu poliittiselle sektorille, talous voi luoda resurssit, mutta poliittinen hallintoprosessi päättää niiden käytöstä.”

Oheisessa kuviossa on vuoden 2011 lopputulema seuraamiltamme keskeisiltä markkinoilta. Vain USA:ssa päästiin nollille (SP500 -0%, Nq -1,8% ja Dow +5,5%), Eurooppa oli syvässä laskussa (EuroStoxx50 -17%). Pörssikehitys oli samankaltaista myös muualla maailmassa, talouskasvusta (Kiina), luonnon katastrofeista (Japanin maanjäristys, tsunami, tulvat jne) riippumatta, niiden merkitys jäi toissijaiseksi. Aasiassa Kiina (Shanghai) -21%, Hogkong -20%, Taiwan -21%, Japani -17%, Korea -11%, Australia -15%. Amerikoissa Kanada -11%, Meksiko -4%, Brasilia -18%, Chile -15%.

Kuvassa sininen USA, SP500, punainen Saksa, vihreä Lontoo, oranssi Ranska, musta Ruotsi

Kun yllä oleva kuvio piirretään 2 vuodelta, voidaan havaita kehitys huonoksi koko jaksolta, edellinen nousuvuosi on lähes kokonaan menetetty ja Ranskan kehitys on erityisen onnetonta.

Suomen osalta kehitys on ollut saman tyyppistä, mutta heikompaa. Liitämme oheen 2v käyrän yleisindeksistä, 2011 -30,1%, selvästi muuta Eurooppaa heikompi ja 2010-2011 -17,1%, hieman Ranskaa parempi. Helsinkiin teki oman vaikutuksensa Nokia, -51,3%/v ja -57,1%/2v, mutta myös painorajoitetulla tuottoindeksillä (yksi osake max 10%, osingot mukana) kehitys on ollut onnetonta, -24,9%/v ja -2,6%/2v. Kiinnitämme huomiota siihen, että elokuun jälkeen kehitys on ollut vakaata Suomessa ja useimmilla markkinoilla, sitä ennen kursseihin ”on sisällytetty” jo pahimmat pelot.

Olemme seuranneet vuoden aikana talouskehitystä ja -ennusteita sekä suomalaisten yritysten ohella keskeisten globaalien yritysten tuloskehitystä Vihjeissä, jotka ovat myös nettiarkistossamme. Pyrimme seuraavassa hahmottamaan keskeisiä syitä olennaisesti odotettua heikompaan kurssikehitykseen.

Talouskehitys, globaali kasvu

Yllä mainituissa Vihjeissä 29.12.2010 viitattiin silloin juuri julkaistuun IMF:n ennusteeseen globaalista kasvusta, 2011 oli nostettu +4,4% (+4,2%) ja 2012 4,5%. Tuon jälkeen olemme käsitelleet kasvua ja lähiajan ennusteita lukuisia kertoja. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tiedettiin vaikuttavan lyhyellä aikavälillä merkittävästi Japanin talouteen ja pörssiin. Vihjeissä 16.3.2011 ”Japanin maanjäristyksen ja tsunamin vaikutuksista” arvioimme vaikutuksen koko globaaliin talouteen 2011 jäävän -0,1–0,2% tasolle, josta hieman odotettua laajempien toimitusketjuvaikutusten vuoksi mainittu ylälaita on ilmeisesti toteutunut. Saman suuruista negatiivista vaikutusta olemme ennakoineet toteutuneesta ennakoitua korkeammasta öljyn hinnasta (Libya ja Lähi-Idän levottomuudet). IMF:n viimeisimmässä ennusteessa 20.9.2011 (Vihjeet 22.9.2011 ”Talouskasvu 2011-2012, IMF:n uusi ennuste 20.9.2011”) globaaliksi kasvuksi on ennakoitu +4,0% ja 2012 +4,0%. Kahden mainitun tekijän lisäksi muut vaikutukset vuoden 2011 kasvuun näyttävät kumonneen toisensa. Vuoden 2012 osalta kasvun pelättiin 9/11 jäävän hieman 12/10 ennustetta heikommaksi, mutta edelleen varsin vahvaksi, mitään globaalia taantumaa ei ole ennustettu lähivuosiksi.

Vuoden 2011 alussa USA:n kasvu jäi heikoksi ja myöhemmin tilastoja korjattiin edelleen heikommiksi. Euroopan kehitys oli odotettua selvästi vahvempaa, mikä kompensoi USA:n heikkouden. Tällä hetkellä USA:n kasvu on jälleen kiihtymässä ja ennusteita on korjattu ylemmäksi, Euroopan koko vuosi toteutunee alkuperäisen ennusteen mukaisena, mutta loppuvuosi on selvästi alkuvuotta heikompaa. Aasiassa kehitystä on jarruttanut Japanin ongelmat ja niiden vaikutus toimitusketjuissa, loppuvuonna vaikeat tulvat, joilla on myös ollut laajempia vaikutuksia mm autoteollisuuteen. Kiinassa talouden ylikuumenemista pelättiin, inflaation kiihtyessä pelättiin rahapolitiikan liiallista kiristämistä ja talouden pysähtymistä. Näin ei ole käynyt. Kiinan kasvu on ollut hieman alkuperäisiä ennusteita vahvempaa ja suuntaaminen vientimarkkinoilta kotimarkkinoille on ainakin toistaiseksi onnistunut yli odotusten. Inflaatio on laskenut ja vähittäiskauppa ja tuotanto näyttävät edelleen kasvavan vauhdilla.

Olemme viimeksi käsitelleet kasvunäkymiä Vihjeissä 17.11.2011 ”Jakson III/11 kasvu”. Vuoden 2011 lopulliset luvut eivät ole tiedossa, mutta on selvää, että 2011 pörssikehitystä ei voi selittää heikolla tai odotuksia huonommalla globaalilla talouskehityksellä. Yksittäisten maiden, toimialojen tai yritysten kehitykseen on syntynyt eri suuntaisia eroja, mutta talouden kokonaiskehitys on niin lähellä ennustettua, että syyn odotettua selvästi heikompaan globaaliin kurssikehitykseen, laskeviin kursseihin kaikilla markkinoilla, täytyy löytyä muualta kuin globaalin talouskasvun puutteesta. Tämän vuoksi ongelmaa ei myöskään voi korjata pelkästään ”kasvua kiihdyttämällä”, muutakin korjattavaa on löydettävä. Globaali talouskasvu +4%:n tasolla on lähellä pitkänaikavälin potentiaalia, eikä ole realistista päästä pysyvästi tämän tason yläpuolelle. Sijoittajat näyttävät pelkäävän olennaisesti julkaistuja ennusteita tai toteutunutta kehitystä synkempää tulevaisuutta. Ero on poikkeuksellisen suuri ja osakkeiden hinnoissa näyttääkin ”hinnoitellun” globaali taantuma, Euroopassa pahempaakin.

Tulokset

Olemme käsitelleet toteutuneita tuloksia Suomen markkinoiden osalta melko kattavasti yrityskohtaisesti. Globaalisti laajempana kokonaisuutena kävimme tulostasoa läpi Vihjeissä 25.8.2011 ”Tuloskausi, talousennusteet ja kurssikehitys”. Toteutuneet ja ennustetut tulokset eivät näytä enää selittävän kurssikehitystä etukäteen tai jälkikäteenkään.

USA:ssa yritysten tuloskehitys (osakekohtainen tulos ilman kertaeriä) on koko vuoden ylittänyt ennusteet huolimatta alkuvuoden ennusteita heikommasta talouskehityksestä ja olleet merkittävästi edellisvuotta paremmat, uudella ennätystasolla. Tilanne on säilynyt myös jaksolla III/11, jolloin toteutuneet SP500 tulokset ylittivät ennusteen. Yritysten tuloskehitys onkin ainakin USA:ssa irtaantunut maan yleisestä talouskehityksestä, minkä ei ole odotettu olevan kestävää. Merkittävä syy vahvaan tuloskehitykseen on ollut vahva kansainvälinen talous ja yritysten tulosten painottuminen kansainväliseen toimintaan. Tähän kehitykseen liittyy vähän käsitelty ongelma, usein alhainen, jopa olematon veroaste kansainvälisissä tuloissa, joita ei kotiuteta. Tämä nostaa raportoituja osakekohtaisia tuloksia, mutta tulosten ”laatu” ei ole sama kuin aidosti verotetun tuloksen. Hyviä esimerkkejä ovat Googlen olematon verotus Euroopassa tai Nokian Renkaiden alhainen veroaste ja samalla poikkeuksellisen korkea marginaali Venäjällä tullimuurin sisällä. Kummassakaan esimerkissä tilanne tuskin on ”ikuinen”, kyseessä on protektionismin eräs ilmenemismuoto. USA:ssa on myös epäilty tuloskehityksen säilymistä kun talous on kulutusvetoinen, työllisyys on pysynyt heikkona ja tavallisten kuluttajien reaaliansiot laskeneet jo pitemmän aikaa. ”Tulonjako-ongelma” on ilmeinen akselilla yritykset/muu kansantalous kuten tulonsaajienkin kesken.

Tosiasia kuitenkin on, että tulokset yleisellä tasolla ovat laajasti myös USA:n ulkopuolella edellisvuotta paremmat. Eroja on syntynyt toimiala- ja maakohtaisesti sekä kuten aina yrityskohtaisesti. On selvää, että on helppo perustella kurssilaskua Kreikassa ja Portugalissa, eurooppalaisissa pankeissa (useat -50- -60%) tai Japanin ydinturmaan liittyvässä energiayhtiössä. Mutta ei näillä voi selittää globaalin osakemarkkinan jyrkkää laskua lähes kaikilla toimialoilla kaikkialla.

Tuloskehityksen ja kurssikehityksen eriytyminen näkyy koko markkinoita kuvaavissa tunnusluvuissa. USA:ssa SP500 indeksin P/E-luku on toteutuneilla tuloksilla noin 11, kun pitkäaikainen keskiarvo on 15. Samalla tuoreessa markkinoiden keskiennusteessa odotetaan edelleen +10%:n tuloskasvua 2012, mikä on hieman aiempaa alhaisempi (10/11 +13%), mutta kärjistäisi edelleen ”arvostuseroa”. Tilanne on samantyyppinen muuallakin, Saksassa P/E-luku on alle 9. Suomessa tuloskehitys on ollut edellisvuodesta nousevaa, mutta jäänyt hieman alle ennusteiden, varsinkin voimakkaasti syklisissä osakkeissa, joiden kurssikehitys on myös ollut poikkeuksellisen heikkoa. Mutta kurssit ovat Suomessakin laskeneet myös niiden yritysten osalta, jotka ovat täyttäneet kaikki ennusteet ja odotukset. Tavanomaisesti osakkeiden arvostukseen on vaikuttanut korkotaso, erityisesti ns pitkä riskitön korko. Poikkeuksellisen alhaiset, reaalisesti jopa negatiiviset korot pitkissäkin, 10-30v periodeissa, USA:ssa, Japanissa, Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa puoltaisivat myös osakkeille korkeaa arvostusta, mutta se ei nyt ole toteutunut, päinvastoin arvostus on liikkunut käänteisesti.

Pelot, poliittinen kriisi

Länsimainen demokraattinen järjestelmä, sen päätöksentekokyky oli vuoden aikana vakavasti häiriintynyt. Kansalaisten pelottelua, populistisia lupauksia, joita ei olisi uskonut kenenkään ottavan paljon muuna kuin vitsinä, vaalien jälkeen useissa maissa ”yllätysten” vuoksi lupauksiin nähden vastakkaista politiikkaa, mikä ei luottamusta paranna, jos ei rusinoina pullista kerätyt lupauksetkaan. Synnytettiin vastakkainasetteluja, joita ei osata sitten ratkaista. On vakava demokratian kriisi, jos tavanomaista talouspolitiikkaa ei kyetä harjoittamaan muutoin kuin kutsumalla virkamieshallitukset hoitamaan asioita. USA:ssa budjettiriidat, jotka olivat vähällä johtaa koko hallinnon halvaantumiseen johtivat maan luottoluokituksen laskuun, mutta ratkaistiin väliaikaisesti viime hetkellä. Pysyvämmät ratkaisut ovat edelleen edessä ja luovat suurta epävarmuutta tulevaisuuteen, mutta jääneet toistaiseksi Euroopan akuuttien ongelmien varjoon.

Eurooppa ei kyennyt ratkaisemaan kokonaisluvuista katsottuna pientä rahoituskriisiä ja se kärjistettiin poliittisin päätöksin ennen näkemättömiin mittoihin. Mutta miksi näin haluttiin tehdä? Vihjeissä 13.12.2010 käsittelimme aihetta ”Poliittinen riski takaisin Eurooppaan, tahallaan vai vahingossa?”. Poliittisesti motivoitu rahoituskriisi iski lopulta Eurooppaan ja sen talouteen kesällä 2011 täydellä voimalla. Sitkeä ja vahva laajapohjainen talousnousu pysäytettiin. Ehkä kaikkein hyödyttömin ja pelottavin oli se poliittisen järjestelmän moraalikato, jossa haaveiltiin julkiset velat voitavan jättää maksamatta ilman sen kummempia seurauksia ”yhteisesti tehdyillä poliittisilla päätöksillä”, mikä sai kaunistelevan nimityksen ”yksityisen sektorin vapaaehtoinen osallistuminen”. On ymmärrettävää, että raskaasti velkaantuneet eivät tätä vastustaneet, mutta että vahvin kannatus tälle kaikkien aiempien periaatteiden hylkäämiselle tuli taloudellisesti vahvemmista velkojamaista (mm Suomi), on vaikea ymmärtää markkinoiden yksinkertaisen logiikan pohjalta. On tuskin ihme, että esitetty periaate herätti sijoittajissa pelkoja, suoranaista paniikissa pakenemista euroalueen sijoituksista.

Vuoden lopulla on jälleen pyritty poistamaan velalliselle kalliiksi tulevia sijoittajariskejä. Lupauksia uusilla veloilla jaettavista etuisuuksista pyritään rajaamaan juridisesti sitovalla sopimuksella (”Uusi Vakaussopimus”) ja budjettipolitiikan kirjauksella kunkin maan omaan lainsäädäntöön. Sijoittajalle jää riski, mutta vastapainona on perinteinen ”IMF-menettely”, ei painostettu ”vapaaehtoisuus”. Luottamusta pyritään jälleen luomaan kun sitä on noin 2v pyritty repimään alas.

Osa sijoittajista on käyttäytynyt paniikissa. Erilaisia skenaarioita EU:n tai euroalueen hajoamisesta on keksitty runsaasti. Markkinalogiikalla on vaikea ymmärtää, miksi pienet vientivetoiset maat pyrkivät sisäpoliittisista syistä eristämään itsensä vientimarkkinoistaan ja siten tuhoamaan edellytykset oman taloutensa kasvulle. Aasiassa ja USA:ssa on pelätty Euroopan, globaalisti suurimman markkinan kaaosta, hajoamista, joka tuhoaisi myös niiden vakaat vientimarkkinat Jos ei osata vastata kysymykseen ”mikä maa, mikä valuutta?” huomenna on voimassa, ei osakkeiden tai joukkolainojen arvostukselle helposti löydy luotettavaa pohjaa ja paniikitkin tulevat ymmärrettäviksi.

Edelleen, kaiken ”sähläyksen”, kymmenien ”huippukokousten” ja muun teatterin jälkeen, euroalue on pohjaltaan talousalueista vakain. Valuutta on pitkäaikaisesti vakaa, ulkoinen tasapaino hyvä (kauppa- ja vaihtotase kunnossa), julkiset sektorit alijäämäisiä, mutta primäärisesti jo tasapainossa. Omia resursseja on yllin kyllin ongelmien ratkaisemiseen, mutta onko siihen poliittista halua ja kykyä. Vastausta tähän kysymykseen joudumme hakemaan alkaneelta vuodelta.

Lopuksi vielä arvostuksesta. Mikäli osakemarkkinat arvostettaisiin ilman ylimääräistä ”pelkokerrointa” vallitsevien tulostasojen ja keskiennusteiden mukaisesti, olisi realistinen kurssitaso markkinasta riippuen +30- +70% korkeampi. Mutta ei Saksan tai Hollannin lyhyt korko voisi olla negatiivinen, eikä vauraan Italian pitkäkorko 3,5 kertainen suhteessa Saksaan, jos hintaan ei olisi sisällytetty riskilisää maksuhaluttomuudesta normaalin luottoriskin lisäksi.

Olemme käsitelleet viime viikolla PörssiKlubissa 4 yhtiön tulosraportit. Tänään käsittelimme Kommentissa viime viikon keskeiset markkinatapahtumat, edellisen viikon vastaava raportti on liitetty arkistoon ja julkaistu tällä sivulla.

Julkaisimme edellisen Kommentin 16.1.2012 tasan viikko sitten. Teemme tässä nyt yhteenvedon tärkeimmistä tapahtumista tuon jälkeen (8:30 23.1.2012 asti). Olemme väliaikana julkaisseet Vihjeeet 19.1.2011 ”Miten narulla työnnetään?”. Viikkoa hallitsi Euroopan rahoituskriisin asteittainen helpottuminen, EKP:n rahapolitiikan entistä vahvempi välittyminen relevantteihin markkinanoteerauksiin ja viikon aikana toteutettujen kaikkien lukuisien rahoitusoperaatioiden (valtionlainat) onnistuminen odotettua paremmin. Kehitystä varjosti pelko Kreikan ”yksityisen sektorin vapaaehtoisen osallistumisen” neuvottelujen lopputuloksesta, edistymisestä raportoitiin. Pörssien kehitys oli poikkeuksellisen positiivista, USA:n käynnistynyt tuloskausi alkoi kokonaislukujen valossa odotetusti ja oli sivuroolissa.

Varainsiirtovero (Tobinin vero). Asia oli esillä edellisessä Kommentissamme. Saksa ja Ranska ovat nyt esittäneet, että aloitus tapahtuisi osakekaupan varainsiirtoverolla. Tällä saataisiin ilmeisesti poliittiset paineet vähentymään ilman, että todellisuudessa tehtäisiin mitään merkittävää. Ydinkysymyshän oli alunperin valuuttakauppa, valvonnan ulkopuolella olevat johdannaiset ja valtioriskin spekulatiivinen kaupankäynti. On mahdollista, että EU:n laajuisesta osakkeita koskevasta pienestä kaupankäyntiverosta voitaisiin päästä poliittiseen sopuun vaikka tällä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen tavoitteen kanssa eikä se kerryttäisi mitään merkittävää tuloa.

EFSF:n rahoitus ja vivuttaminen. Julkisuudessa on edelleen runsaasti arvioita tästä väliaikaisesta vakausvälineestä, vaikka sen todellinen merkitys on täysin marginaalinen. Pysyvän järjestelyn tulisi nykyisten suunnitelmien mukaan olla voimassa jo 1.7.2012 joten EFSF kykenee varmasti hoitamaan nykyisin päätöksin ja valtuuksin kaikki siihen mennessä tarvittavat tehtävät. Keskustelu esim luottoluokituksesta, S&P alensi pykälän AA+ (AAA), muilta puhdas AAA, lyhyt luokitus myös S&P paras mahdollinen A-1+, on absurdia, kun se on kuitenkin hieman parempi kuin USA:n. Pysyvä vakausväline on muodoltaan rahoituslaitos, jolla on omaa pääomaa, mikä tekee sen luokituksen myös vakaammaksi suhteessa omistajiin, esim EIB:n (Euroopan investointipankki) luokitus on edelleen pankeille harvinainen S&P:n AAA ja lyhyt A-1+, molemmat parhaat mahdolliset. EFSF tarjosi tiistaina 1,5 mrd 6kk sijoitustodistuksia, tarjouksia tuli 4,7 mrd, myi 1.501 milj korolla 0,2664%, tämä oli toinen lyhyt operaatio, edellinen 3kk 1.972 milj korolla 0,222%. Japani ilmoitti ostaneensa 120 milj tarjotuista 6kk papereista.

Pankkien pääomittaminen. EKP vaati pankkivalvontaa varmistamaan, ettei pääomavaatimuksilla aiheuteta luottojen saatavuuden heikentymistä – luottolamaa. UniCreditin osakeanti Italiassa onnistuu, Abu Dhabi ilmoitti nostavansa omistuksensa 6,5%:iin (5,0%) merkitsemällä uusia osakkeita, kurssi kääntyi nousuun. Saksan Commerzbank, jonka pääomavajetta pidettiin suurena, ilmoitti saavuttavansa uudet vaatimukset (Tier1 9%) omin voimin 30.6.2012 mennessä.

EKP:n joukkolainojen osto-ohjelmat. Valtioiden joukkolainojen ostot 3.766 milj (1.104) nousivat selvästi, mutta ovat suhteellisen pieniä, ohjelman saldo 216.817 milj. Viime viikon ostot julkaistaan tänään iltapäivällä. Rahapoliittiset vaikutukset neutraloitiin 1vkon talletuksilla korolla 0,29% (0,32%). Korko on pudonnut jo lähelle avistatilin korkoa, markkinoilla on runsaasti likviditeettiä. Vakuudellisia joukkolainoja ostettiin olennaisesti aiempaa enemmän, +1.692 milj (260), ohjelman2 saldo on 5.074 milj. Ohjelma tukee mm asuntolainamarkkinoita koko talousalueella. Vanhasta suljetusta ohjelmasta erääntyi -540 milj (-67), saldo 58.043 milj.

Talouskasvu. USA:n talousluvut ovat edelleen positiivisia, myös asuntomarkkinoiden tilanne näyttää parantuvan. Kiinan talouskasvussa ei ole tapahtunut pelättyä notkahdusta, eikä monessa muussakaan kehittyvässä taloudessa. Euroopan ennusteita on korjattu jatkuvasti alemmaksi, vaikka myös joitakin merkkejä pohjan ohittamisesta on saatu (Saksa). IMF:n 1/2012 globaalista raportista on saatu joitakin epävirallisia ennakkotietoja, euroalueen 2012 kasvu on pudotettu -0,5%, 9/11 +1,1%, joten töpeksintä rahoituskriisin ratkaisussa näyttää tulevan kalliiksi. Saksan kasvuksi ennustetaan nyt +0,3% (2013 +1,5%), Ranskan +0,2% (+1,0%), Italian -2,2% (-0,6%) ja Espanjan -1,7% (-0,3%). Saksan hallitus ennakoi (torstaina julkaistu uusi ennuste) kasvuksi 2012 +0,7% ja 2013 +1,6%, vuoden 2011 kasvu oli +3,0%, IV/11 -0,25%/nelj mutta ennuste I/12 +0,1%/nelj. Euroalueen talouskasvun muuttuminen taantumaksi IMF:n seuraavassa raportissa merkitsee globaalin kasvuennusteen alentamista, oli 9/2011 +4,0%, kasvuennuste pysynee kuitenkin selvästi yli +3,0%:n, joten globaalia taantumaa ei ennusteta.

Euroopan rahoituskriisi. IMF aikoo hakea G20 kokouksessa 25-26.2.2012 lainakapasiteettinsa kasvattamista nykyisestä 385 mrd $:sta +500-600 mrd noin 1.000 mrd $:iin, millä varauduttaisiin Euroopan rahoituskriisin mahdolliseen leviämiseen laajemmalle sekä Euroopan tarpeisiin. On epätodennäköistä, että Euroopassa tätä tarvittaisiin enää siinä vaiheessa, kun päätökset on saatu valmiiksi. Asia olisi kuitenkin merkittävä tulevien kriisien hoidossa, syntyvät ne missä tahansa. Euroopan rahoituskriisissä Kreikka on akuutti ongelma, se tarvitsee ratkaisun. Irlanti ja Portugali etenevät IMF/EFSF/EKP hoidossa ja seurannassa, resurssit niiden hoitamiseksi ovat valmiina. Kypros on ratkaissut ongelmansa ainakin vuodeksi 2012 Venäjältä saamallaan luotolla. Muut euromaat saavat tällä hetkellä markkinoilta rahoitusta ja niiden korot ovat laskussa, kaikilla mailla on EU:n hyväksymä budjetinalijäämätavoite. Rahoituksen osalta vain suuri Italia on kriittinen, mutta senkin tilanne on olennaisesti parantunut viimeisen 2kk aikana. Tapahtumia maittain: Kreikka. Fitch totesi maan olevan maksukyvytön. Kreikka tarjosi tiistaina 1,25 mrd 3kk sijoitustodistuksia, kysyntää oli runsaasti, myi 1.625 milj 4,64% korolla. Kreikan neuvottelut yksityisen sektorin rahoittajien kanssa ovat jatkuivat viikon loppuun, mutta päättyivät ilman lopullista tulosta. Yksityistä sektoria edustava IIF sanoi rajan tulleen vastaan ”vapaaehtoisessa järjestelyssä”. Kreikka ei oikeasti ole täysivaltainen osapuoli, vaan lopullisen hyväksymisen tekee IMF ja euroalue. Pöydällä oleva ehdotus pitänee sisällään vanhojen velkojen vaihdon uusiin 30v papereihin (noin 50% nimellisarvosta), kuponkikorko nouseva, keskimäärin noin 4,0%. Irlanti. IMF/EU/EKP 5. tarkastus, ohjelma on edennyt suunnitellusti, alijäämä 2011 alle -10%/bkt (ohjelma -10,6%), 2012 tavoite -8,6% ja 2015 alle -3,0% ovat saavutettavissa. Pankkiomaisuuden realisointi on myös edennyt, ulkomaisia luottosalkkuja on myyty -15 mrd ennakoitua paremmin hinnoin. Irlannin tapauksessa pankkiomaisuuden realisaatio on keskeinen osa ohjelmaa. Troikka suosittelee seuraavan rahoituserän (IMF 3,2 mrd ja EU 6,5 mrd) vapauttamista. Irlannin kauppataseen ylijäämä 11/11 nousi ennätykseen, +4,3 mrd, +12,5%/v ja +15,7%/kk, vienti +5%/kk ja tuonti -6%/kk. Portugalin hallitus sopi useiden työmarkkinajärjestöjen kanssa (suurin ammattiliitto ei hyväksynyt, protestoi ja järjestää mielenosoituksia) työmarkkinauudistuksesta, jolla helpotetaan palkkaamista ja erottamista, vähennetään lomia ja alennetaan irtisanomiskorvauksia. Portugali tarjosi keskiviikkona max 2,5 mrd sijoitustodistuksia, tarjousten määrä 2,1-4,1 kertaa yllätti, samoin korkojen lasku, 3kk 4,346%, 6kk 4,74% (5,25), 11kk 4,986% (5,90). Italia aikoo emittoida alkuvuonna 2012 tavallista enemmän lyhytaikaisia papereita ja palaa vuoden lopulla normaaliin jakautumaan, keskijuoksuaika noin 7v. Italian lainoista erääntyy alkuvuonna selvästi tavallista enemmän, joten rahoitustarvekin on epätasainen. Koko bruttoemissiomäärä on 450 mrd (430), mikä vastaa suunnilleen maksettavia korkoja ja lyhennyksiä. Monti: valtion omistusten myyntiä noteeratuissa yhtiöissä ei suunnitella, markkinat eivät ole siihen otolliset. Italian hallitus hyväksyi myöhään perjantaina lait useiden palveluelinkeinojen säätelyn poistamisesta. Tarkoitus on lisätä kilpailua ja tukea kasvua. Useat ammattijärjestöt vastustavat uudistuksia, jotka rajaavat monia ”saavutettuja etuja”. Lait tulivat välittömästi voimaan, mutta ne on hyväksyttävä 60pv kuluessa parlamentissa tai ne raukeavat. Espanja tavoitteli tiistaina 4-5 mrd sijoitustodistuksilla, tarjouksia tuli runsaasti (3,2-3,5 kertaa), myi 4,88 mrd, 12kk 2,049% (4,050) ja 18kk 2,399% (4,226). Korot laskivat alle ennustetun. Torstaina huutokaupattiin pitkäaikaisempia papereita, tavoite 3,5-4,5 mrd, tarjouksia tuli jälleen runsaasti ja lopulta myytiin peräti 6,1 mrd, selvästi yli tavoitteen, 4v 4,021% (3,912), 7v 4,541% (5,11), 10v 5,403% (5,545). Espanja ”ahnehti” hieman määrää ja jälkimarkkinoilla korot nousivat hieman. Poikkeuksellisen hyvin onnistuneet alkuvuoden huutokaupat ovat johtaneet siihen, että maan 2012 koko rahoitustarpeesta jo yli 20% on toteutettu, huolimatta siitä, että alkuvuonna erääntyy vain vähän lyhennyksiä. Fitch sanoi epäilevänsä Espanjan kykyä alentaa vajetta ennustamallaan tavalla 2012-2013. Loppuviikosta aiheutui lievää markkinanoteerausten nousua ministerin ”epäröivä lausunto” lehtihaastattelussa vuoden 2012 vajeesta (tavoite -4,4%), kun se on aikanaan tehty +2,3%:n kasvuoletuksella (nyt IMF -1,7%). Vuoden 2011 tavoite -6,0% ylitettiin (ilmeisesti -8,0%) edellisen hallituksen toimesta. Pääministeri vakuutti edelleen -4,4%:n tavoitteen olevan voimassa, lisätoimenpiteitä on luvattu toteuttaa. Belgia tarjosi tiistaina 2,7-3,3 mrd sijoitustodistuksia, myi 2,96 mrd, 3kk 0,429% (0,264) ja 12kk 1,162% (2,167). Belgia järjesti syndikoidun emission 9/2022 lainaa, tarjouksia tuli yllättävän paljon, hinta asetettiin indikaation alarajalle, 4,5 mrd myytiin, korko 4,30% (maan koko 2012 bondiohjelma on 26 mrd, joten tämä oli merkittävä). Tässä menettelyssä kustannus on yleensä korkeampi (pankkien palkkiot ja hinnoittelu hieman yli markkinan), mutta ostajat ovat pitkäaikaisia sijoittajia, ei kauppiaita. Todellisten sijoittajien merkittävä kysyntä oli positiivinen yllätys. Belgian pääministeri ilmoitti maan tarkastelevan lisäsäästöjä 2-3/2012, kasvun mahdollisesta hidastumisesta huolimatta alle -3,0% alijäämästä pidetään kiinni. Itävalta käynnisti Belgian onnistuneen syndikoinnin jälkeen vastaavan operaation. Poikkeuksellisen kiinnostuksen vuoksi maa myi 3 mrd 10v lainaa 3,434% ja 2 mrd harvinaista 50v lainaa 3,837%. Tämä oli ensimmäinen euromaan järjestämä 50v emissio sitten Ranskan 5 mrd 3/2010. Pienellä luokitusmuutoksella ei näytä olleen ainakaan negatiivista merkitystä Itävallalle. Maa peruutti 2/2012 lainahuutokaupan toteutuneen syndikoidun luoton vuoksi, lyhytaikaisia sijoitustodistuksia on lisäksi laskettu liikkeelle lähellä nollaa olevilla koroilla. Ranska. Moody´s vahvisti Ranskan AAA luokituksen vakain näkymin, mutta totesi näkymille saattavan syntyä painetta vuoden aikana. Maanantain huutokaupassa tavoiteltiin max 8,7 mrd lyhytaikaista rahoitusta, tarjouksia tuli runsaasti kaikissa periodeissa, 8,59 mrd myytiin, 3kk 0,165% (0,167), 6kk 0,281% (0,286) ja 12kk 0,406% (0,454). Lyhytaikainen luotto on Ranskallekin lähes ilmaista. Torstaina tavoiteltiin 6,5-8,0 mrd pitkäaikaisia luottoja, tarjouksia tuli 18,9 mrd, myytiin 7.965 milj, 2,5v 1,05% (1,58), 3,5v 1,51% (2,44), 4,5v 1,89% (2,82). Lisäksi myytiin harvinaisempia inflaatiosuojattuja joukkolainoja enimmäismäärä 1.498 milj, 4v 0,13% (1,78), 10v 1,07% (2,32). Kaikkiaan Ranskan keskikorot ovat historiallisen alhaiset ja selvästi ennusteiden alapuolella, vaikka ovatkin Saksaa korkeammat. Hollanti huutokauppasi 3-5 mrd sijoitustodistuksia, myi 3,21 mrd, 3kk 0,011% ja 6kk 0,013%, ei ollut kallista. Saksa tarjosi max 4 mrd 12kk papereita, tarjouksia tuli 7,6 mrd huolimatta erittäin alhaiseksi tiedetystä korosta, myi 3,4 mrd markkinoille (loput, kuten tavallista, omalle keskuspankille jälkimarkkinaoperaatioita varten), korko 0,17% (0,29). Unkari. EU ilmoitti tiistaina aloittavansa oikeudelliset toimenpiteet maata vastaan, aikaa lakien korjaamiseen 1kk. Ongelmat koskevat keskuspankin itsenäisyyttä, oikeuslaitoksen puolueettomuutta ja tietosuojavaltuutetun asemaa. EU tai IMF eivät aloita rahoitusneuvotteluja maan kanssa jos konkreettisia korjauksia ei ensin tapahdu, yksittäisten pykälien ”viilaus” ei riitä.

Valuuttamarkkinoilla € vahvistui viikon aikana trendin omaisesti Euroopan rahoituskriisin tuomien pelkojen hieman hellittäessä, heikoin taso oli maanantaina ja vahvin perjantaina, vaihteluväli 1,2638-1,2986 $ (1,2623-1,2878), perjantain päätös 1,2917 $. Jeni pysyi vakaan vahvana suhteessa $ ja heikkeni siis suhteessa €, vaihteluväli $ 76,55-77,30 JPY (76,66-77,04), perjantain päätös 76,87 JPY. Sfr pysyi vahvana ja oli vahvin perjantain päätöksessä, € 1,2062-1,2133 Sfr (1,2056-1,2160), perjantain päätös 1,2064 Sfr. Ruotsin kruunu oli poikkeuksellisen vahva ja vahvistui selvästi myös suhteessa vahvistuvaan euroon, € 8,78 SEK (8,74-8,85), edellisellä viikolla € 8,87 SEK (8,79-8,91). Aasian valuuttamarkkinat olivat tänään hiljaiset, € kävi heikompana, mutta palautui noin 1,290 $.

Öljyn (WTI 2/2012) sopimuksen kaupankäynti päättyi perjantai iltana, tänään seurattavan sopimuksen 3/2012 hinta oli sama kuin päättyneen sopimuksen. Vaihteluväli 97,91-102,06 $ (97,70-103,41), perjantain päätös 98,33 $. Puhe Iranin öljyn boikotista nosti hintaa, USA:n öljy- ja öljytuotevarastojen pysyminen ennallaan edellisen viikon vahvan nousun jälkeen laski hintaa loppuviikosta. Brentin hinta pysyi selvästi kalliimpana, perjantain päätös 110,12 $. Opecin tuotanto 12/11 30,82 milj bbl/d ed 30,65 kun Libyan tuotanto nousee, 14.12.2011 kokouksessa sovittu 30,0 milj bbl/d katto ei ole rajoittanut. Öljy oli tänään Aasiassa noin hieman laskenut, noin 98 $.

”Riskittömät korot” olivat nousussa USA:ssa ja Saksassa, vakaan alhaiset Japanissa. Euroopan rahoituskriisin lievä helpottuminen on alentanut turvasatamavaikutuksia ja siirtänyt hieman pääomia muihinkin kohteisiin. On ilmeistä, että käyvin arvoin laskettu korkotuotto USA:n ja Saksan valtionlainoista jää lähivuosina nollaan tai negatiiviseksi, kun korkotason merkittävään laskuun ei enää ole mahdollisuuksia. Markkinapelkojen väheneminen tulee aikanaan johtamaan kaikkein alhaisimpien korkojen nousuun ja Euroopassa eri valtioiden välisten korkoerojen kaventumiseen. Perjantain noteeraukset: USA 2v 0,24% (0,22), 10v 2,02% (1,86), 30v 3,10% (2,91), Saksa 2v 0,21% (0,15), 10v 1,93% (1,77), 30v 2,55% (2,35%) ja Japani 2v 0,13% (0,13), 10v 0,99% (0,95), 30v 1,94% (1,93). Euriborit olivat edelleen selvässä laskussa viikon jokaisena päivänä, perjantain noteeraukset: 3kk 1,18% (1,23), 6kk 1,47% (1,51), 12kk 1,80% (1,84). EKP:n rahapolitiikka välittyy entistä paremmin koko talousalueelle ja tukee talouskehitystä. Odotamme euriborien laskun jatkuvan, pankeilla on runsaasti ylilikviditeettiä ja euroalueen pankkien vakavaraisuudet pääosin kunnossa (yli 96% pankeista ”turvallisia”), alueen poliittinen riski on laskenut, mutta on edelleen pankkien välisten markkinoiden keskeisin ongelma, eikä se ratkea pankkien vakavaraisuudella.

Euroopan valtionlainakorot tasoittuivat viikon aikana. Vakaimpien maiden (Saksa, Hollanti, Suomi) korot liikkuivat vähän, mutta noteeraukset saavuttivat pohjan maanantaina ja huipun perjantaina, mikä kuvaa lievää varojen siirtymistä erityisesti Saksan papereista. Muiden maiden osalta selvin muutos tapahtui Italian osalta, sen korot laskivat tasaisesti viikon aikana. Pidämme merkittävänä Italian 2v koron laskua alle 4%:n ja Belgian 2v koron laskua alle 2%:n. Myös Irlannin 2v korkokehitys on merkittävää. Portugalin osalta Kreikan neuvottelut heijastuivat voimakkaasti noteerauksiin, maan kaikki luottoluokitukset ovat roskalainaluokassa, ainoana Kreikan ohella. Muiden maiden osalta noteerauksiin vaikuttivat enemmän toteutetut rahoitusoperaatiot ja erilaiset maakohtaiset kommentit. Kokonaisuutena Euroopan valtionlainamarkkinat olivat aiempia viikkoja rauhallisemmat ja niillä vallitsi positiivinen perusviritys, aiempi korkojen lasku sai vahvistusta. Viikon korkonoteerausten vaihtelu: Espanja 10v 5,09-5,54% (edellinen viikko 5,08-5,72), 2v 2,84-3,52% (2,80-3,79), Italia 10v 6,24-6,86% (6,46-7,18), 2v 3,84-4,78% (3,85-5,46%), Belgia 10v 4,05-4,22% (3,95-4,66), 2v 1,80-2,27% (1,93-2,73), Irlanti 2v 5,65-6,41% (6,13-7,80), Portugali 10v 12,58-14,69% (12,26-13,48), 2v 13,01-15,91% (11,89-15,19), Ranska 10v 2,99-3,18% (2,99-3,38), 2v 0,65-0,86% (0,61-1,04), Itävalta 10v 2,95-3,19% (2,92-3,46), 2v 0,89-1,19% (0,99-1,71), Suomi 10v 2,09-2,33% (2,13-2,35), 2v 0,25-0,32% (0,31-0,37), Hollanti 10v 2,02-2,26% (2,07-2,27), 2v 0,18-0,25% (0,19-0,25) ja Saksa, joka on se ”likvidi turvasatama”, 10v 1,75-1,95% (1,74-1,90), 2v 0,14-0,24% (0,13-0,18). Alle 0,5%:n noteerauksia 2v luotoissa on pidettävä ”erikoisina” suhteessa EKP:n talletuskorkoon (0,25%) ja ohjauskorkoon (1,0%), ovat lukuina negatiivisia ja kuvastavat rahoituskriisin vaikutuksia, eivät aitoa sijoitusintressiä.

Viikon talouslukuja. USA:ssa Empire manufacturing 1/12 13,5 E 10,0 ed 8,2 (9,5) nousi odotettua vahvemmin. Tuottajahintojen nousu 12/11 4,8%/v E 5,1% ed 5,7% hidastui odotettua enemmän, mutta pohjaluku +3,0%/v ed +2,9% kääntyi lievään nousuun. Teollisuustuotanto 12/11 +0,4% E +0,5% ed -0,3% (-0,2%) kääntyi kasvuun lähes odotetusti. NAHB asuntomarkkinaindeksi 25 E 21 ed 21 nousi yllättävän vahvasti, taso on alhainen mutta nousu oli poikkeuksellisen suuri. Asuntoluottojen korot ovat jatkuvasti tehneet uusia historian alhaisimpia tasoja, nyt myös asuntoluottohakemukset nousivat voimakkaasti, +23,1%/viikko, vanhojen luottojen jälleenrahoitus +26,4%, mutta nyt myös luotot asunnon hankintaan +10,3%/vko. Jobless 352K ed 387K ed 399K yllätti positiivisesti. Rakennusluvat 12/11 679K E 680K ed 680K olivat odotetusti vakaat, asuntoaloitukset 657K E 670K ed 685K jäivät hieman alle odotetun. Kuluttajahinnat 12/11 +3,0%/v ed +3,4% ja pohjalukuna +2,2% ed +2,2% kehittyivät odotetusti. Philadelphia Fed-indeksi 7,3 E 10,0 ed 6,8 (10,3) jäi alle ennusteen. Vanhojen asuntojen myynti 12/11 4,61 milj E 4,57 ed 4,39 nousi hieman odotettua enemmän. Kanadassa maan keskuspankki ennakoi 2011 kasvuksi +2,4%, 2012 +2,0% ja 2013 +2,8%, syynä kasvun hidastumiseen on Euroopan rahoituskriisin vaikutukset. Euroopassa euroalueen kuluttajahintojen nousu 12/11 +2,7%/v E 2,8 ed 3,0 vaimeni hieman ennakoitua nopeammin, pohjalukuna +1,6%/v hinnat olivat odotetusti vakaat. Saksan sijoittajaluottamus 1/12, ZEW-indeksi -21,6 E -49,2 ed -53,8 oli paljon odotettua parempi, hyppäys on tilastohistorian suurin, euroalueen vastaava indeksi -32,5 ed -54,1. Euroalueen rakennustuotanto 11/11 +0,2%/v ed -2,5% kääntyi nousuun. Saksan tuottajahinnat 12/11 +4,0%/v E +4,6% ed +5,2% laskivat jyrkästi, mikä lupailee positiivista kehitystä kuluttajahinnoille jatkossa. Kiinassa bkt IV/11 +8,9%/v E +8,7% ed +9,1% kehittyi hieman odotettua vahvemmin, koko vuosi 2011 +9,2% E +9,2% ed +9,4%. Teollisuustuotanto 12/11 +12,8% E +12,3% ed +12,4% kääntyi nousuun vastoin odotuksia, koko vuosi +13,9% E +13,8%. Vähittäiskauppa kehittyi vahvasti, 12/11 +18,1% E +17,3% ed +17,3% kääntyi myös vahvemmaksi, koko vuosi +17,1% E +17,0%. Yksityisesti kerätty teollisuuden ostopäällikköindeksi (ennakko) 1/12 48,8 ed 48,7 nousi hieman ja on paras 3kk, mutta edelleen alle 50 pistettä. Suomessa tuottajahintojen nousu 12/11 oli +1,8%/v on hidastunut ja heijastunee jatkossa myös kuluttajahintoihin. Aktia ennustaa Suomen talouskasvuksi 2012 -0,3% ja 2013 +1,7%.

Pörssikurssit olivat nousussa kaikilla markkinoilla, kun Euroopan rahoituskriisissä, erityisesti valtionlainamarkkinoilla, kehitys oli positiivista ja pelot hieman vähenivät. Osinkotuotot ovat useimmilla markkinoilla poikkeuksellisen korkeat suhteessa velkakirjojen tuottoihin ja P/E-luvut (reaalituottoa) toteutuneilla ja ennustetuilla tuloksilla alhaisia suhteessa velkakirjojen P/E-lukuihin (nimellistuottoa). Helsingissä yleisindeksi päätyi 5.885 pisteeseen, +5,7%/vko ja +9,9% vuoden alusta, Nokia 4,346 € +6,2%/vko ja +15,2% vuoden alusta. Helsinki on ottanut alkuvuonna 2012 hieman kiinni 2011 tapahtunutta jälkeenjääneisyyttä, mutta sitä on edelleen runsaasti jäljellä. Saksa +4,3%/vko (+8,6% vuoden vaihteesta), Ranska +3,9% (+5,1%), Lontoo +1,6% (+2,8%), Tukholma +2,5% (+5,6%) ja USA +2,0% (+4,6%). USA:n alkanut tuloskausi ei ole tuonut kokonaisluvuissa suuria yllätyksiä, rahoitusalan tuloksia on julkaistu runsaasti ja ne ovat olleet epäyhtenäiset, parempia ja huonompia tasaisesti, ei mitään suurta dramatiikkaa. Muista yrityksistä Google (kurssireaktio pe -8,4%) torstai-iltana oli pettymys, mutta vastapainona IBM (+4,4%), Microsoft (+5,7%) ja Intel (+2,9%) olivat positiivisia. Maanantaina useimmat Aasian pörssit olivat kiinni, Japani sulki ilman muutosta, Australia -0,36%.

Uutisia energiamarkkinoilta. Saksassa aurinkoenergian kasvu on muuttunut hallitsemattomaksi, 2011 toteutettiin 7,5 GW investoinnit (tavoite 3,0 GW), syöttötariffia lasketaan, jotta yleinen sähkön hinta ei nousisi nopeasti. Myös Italia aikoo vähentää valtion tukea uusiutuville energiamuodoille ja säästää valtion taloudessa 1-2 mrd. Aurinko- ja tuulienergian kustannukset ovat alentuneet nopeasti, kun markkina on vihdoin käynnistynyt globaalisti, on ilmeistä, että varhaisimmat tukipäätökset ovat nykyisiin investointikustannuksiin nähden liiallisia. Ranskan sähkön nettovienti lähes kaksinkertaistui, ydinenergiaa vietiin Saksaan, kun se sulki omia laitoksiaan.

Muita yritysuutisia. Keskon myynti 12/11 +7,0% jatkui vahvana, 1-12/11 +7,8%. Stora Enson kertaerät IV/11 liikevoitossa -20 milj ja rahoituksessa -10 milj, veroihin ja verosaataviin +51 milj. Foexin viikkotilastossa sellut kääntyivät Euroopassa nousuun, havusellu +5,7 $, lehtipuusellu +9,1 $, paperit ja pakkausmateriaalit olivat laskussa, USA:ssa havusellu -11,0 $, mutta on edelleen 876,9, +42,3 $ Eurooppaa kalliimpaa. Talvivaara sai Euroopan komissiolta positiivisen kannan uraanin talteenottoon sivutuotteena, pitkän lupaprosessin 2. vaihe. Kone Oyj sai 111 hissin ja liukuportaan tilauksen Pekingin junaradalta. Nokia. SonyEricssonin tulos -154 milj € (kertaerineen ennen veroja -247 milj) oli rajusti tappiollinen, liikevaihto 1,3 mrd, koko vuosi 2011 liikevaihto 5,2 mrd, tulos ennen veroja -150 milj €. NSN sopi viikonloppuna 1,2 mrd € 1,5-3,0v luotosta. Metso toimittaa suuren kierrätyspolttoainekattilan Ruotsiin, tilaus I/2012 90 milj. Pöyry sai 13 milj työt metroprojektista Vietnamissa. Skanska teki yhteensä -60 milj € varaukset Suomen ja Norjan rakennusprojekteista.

PörssiKlubissa tänään Kommentti viime viikon keskeisistä tapahtumista. Edellisen viikon vastaava raportti on liitetty arkistoon ja julkaistu tällä sivulla.

Siirrymme Vihjeissä seuraamaan tulosraportteja, tuloskausi alkaa Helsingissä tosissaan torstaina päivällä.